Lewlewal Group Networks (LGN) ||| kabaruuji Fuuta e Winndere |||
 Amerik baŋkii: Senaat hawraani e eɓɓo bata 2011 |
| Bamako: Koola Njaay warii debbo mum, ubbi e nder suudu |
| Mali: Laamu Kuluba saltiima manaaji dalli |
| Suɓngooji 2011: Lanndaaji Mali ndewii feere Benno Siggil Senegaal |
| Maayde Ben Laden: laaɓtinde kese peeñii |
| Written by Umaar Tokosel Bah on Wednesday, 04 May 2011 22:19 |
E saakto kabaaru ngo Leon Panetta, hooreejo CIA waɗi Osama Ben Laden wardaa ko kure ɗiɗi: heen gootal e lahal hoore hakkunde ñammbammbo makko yitere nan’de e tole makko; ngala ko maa won feccere ciɓal les enndu makko. E ko galle laamorɗo oo jokki heen, Ben Laden wonnoo ko e nder suudu jongiindu dow (etage) ɗoon ɗo sukaaɓe makko ngoni e cuuɗi les mum. O tawaa e nder suudu makko kanko e joom suudu makko. Saanga nde laaɗe (elikopteruuji ɗiɗi gadani ɗii) njuurii e leydi, ko ndeen heen ngoota jamɗe jirlotooɗe dow ɗee memori ɓalal galle toowngal ngal. Kaan laana ko ɗoon yani. Nde ka yani, ko ndeen kooninkooɓe ɓe, keñii njippii kañum en njokkii e ko addunoo ɗum en hade ɓeya lomtinirde ka ngoɗka. Nde kooninkooɓe ɓee naati galle oo, ɓe ngadii felgondirde ko Al Kuwait (nulaaɗo koolaaɗo Ben Laden) haa ɓe pellondiri e mum kanko e mawniiko. Pellondiral baɗngal ngal ko hakkunde ɓeen ɗiɗo e kooninkooɓe Navy Seal Team 3 waɗi.
Sabu makko fiɗeede e dow yitere nan’de e no ndaɗɗudi makko ndi lelori e nder suudu ndu e yowitaade e nate CIA, e tolno tooweendi no kure ɗee njaltiri e laalagal hoore nde ngam yultoyde e ɓalal ngal, hollirii ko o darinooɗo nde o waretee nde. Gooto e ɓiɓɓe Osama rewɓe pamaro duuɓi kadi, e haala laamu Pakistaan, hakkille mum diwii sabu o mo tawaa nde Osama felletee kono CIA haalaani haala cukalel taweede e nder suudu he. Yimɓe 22 tawaama e nder galle he: Ahmed al Kuwait e mawni mum gorko, rewɓe 3 e sukaaɓe e yantude e Ben Laden. Debbo gooto, Osama, Ahmed e mawni mum gorko woni waraaɓe ɓe; rewɓe ɗiɗo ngaañaa, heen gooto ko joom suudu Osama, pellaaɗo e koyngal. Sukaaɓe ɓe hay gooto heen gaañaaki. Galle ɗo Osama tawaa ɗo ina waɗi maale keewɗe puuntooje sunnutooɓe: ɓalal ngal sikkini ko duɗal jaŋde rewɓe woni ɗoon etee Osama jaɓaani jaŋde rewɓe e nder fatwaaji (jeewte diine) mum. Caggal galle oo ko gese ndema sewo sewo taarii ɗum etee hay reeneede galle oo reenaaka so wonaa ina waɗi dame ɗiɗi nder-nderiiji kañum e heɗɗaawo seekngo galle oo pecce tati. Heen wootere ko ɗoon mbuudi makko (ñolo-ñolo wolla kuru-juru) duppetenoo. Cia yiilinooma heɓde mbuudi galle oo ngam ƴeewde so tawii maa DNA makko yiyte heen wolla kam yiytude DNA kala gonɗo toon mbela e ɓe ngannda so tawii won mawɗo jiileteeɗo hoɗi toon kono hay ɗuum ɓe ndañaani. Cia kadi yiylinooma hon’de Internet wolla cable TV galle oo ngam sornude heen camera-ji kono galle oo kadi hay huunde ko waɗi wonki masiŋ alaa e makko. Nguu ɗoo njan’gu fof waɗi ko e yeeso Barak Obama e goomu mum, tawii e ɓe njeeɓa ɗum e nder biro “Situation Room” e nd Wirwirnde Ben Laden Ben Laden, nde fellaa waraa, kooninkooɓe ɓe naw ɓanndu makko kanko e kala ko ɓe tawnoo e galle oo ko ina hasii e wallude ɓe anndan’de Al Qaeda. Nde ɓe njolni mo e laana ndiwooya he, ɓe nawi mo e ñiiɓirde kooninkooɓe wootere wonnde e nder Afghanistan ngam ittude e yananeede ɓanndu ndu ko ndu Osama Ben Laden e yowitaade e DNA mo ɓe ndañnoo e miñi mum debbo caŋkinooɗo ga Amerik e duuɓi ɓennuɗi. Ngaadi oon ko ko mooftanoo ɗii duuɓi fof ngam oo ñalawma. Caggal nde ɓe njananaa ko Osama, ko ndeen ɓe ndiwni ɓanndu ndu e duuso laaɗe nayi ngam juurnoyde mo e nder laana ndiyam (Bateau biyeteeɗo USS Carl Vinson ) e nder geeƴ arabi e ko John Brennan haali. Ko e nder kaan laana, gooto e kooninkooɓe ɓe juulɗo looti mo lootngal maayɗo, juuli e makko, waɗti e makko kasanka. Ko ndeen ɓe kaɓɓi e koyɗe kasanka oo njamndi teddundi, ɓe njolɓiti mo e hayngo geeƴ ngo. E ko laamu Amerik saakti, nokku ɗo Ben Laden woni oo maa reene haa ɓe njananee ɓanndu nduu moɗaama wolla kam tawa alaa fof ko waawi yiiteede e mayru. Sarɗi Islaam e wirnude juulɗo e nder ndiyam E yowitaade e jaŋnganɓe islaam heewɓe haa arti e elimaan Abdul Maalik gardiiɗo jamaaji Washington, wirnude juulɗo e nder ndiyam hono nih ina selli e dow yananeede ɗo o wirnaa ɗo, kulle maayo njaawataa ñaamde joom mum ɗoon e ɗoon. Imaam Maalik kadi sellinii wirwirnde nde e dow wiyde, so o wirnaama e leydi maa o wontoy juulirde e wasorde heewɓe jogorɓe boomde juulɓe banndum en e nder bommbooji maɓɓe. Won noon diiniyankooɓe haa arti e to Pakistaan saliiɓe sellin’de ndee wirwirnde e dow wiyde wirwirnde nder geeƴ sellata tan ko tawa joom mum maayi ko e nder geeƴ ɗo leydi heɓotaako e nder waktuuji joyi juulirɗe pawotooɗi e maayde makko sabu e wiyde maɓɓe maayɗo haanaani lelneede waktu juulgol haa oon waktu arta. Caggal Osama, nguurndam Alqaeda e diine Islaam Maayde Osama waɗanii alqaeda yolnde mawnde ko haa hay alqaeda e hoore mum ina woya maayde nde. Jooni ko Mollah Umaar woni ɓurɗo ɓattaade e lomtaade Osama kono won wiyooɓe Mollah alaa tiiɗndi e ngalu baawɗo horde golle Alqaeda ko juuti. Ndee maayde hay so ina selli nde jogoraani warde alqaeda ne maa nde nirku mbaawka fedde nde ko ina losna nde kaaɗtudi. Leyɗeele juulɓe keewɗe ina mbeltii e maayde makko sabu e yiyannde makko o addanii aduna oo waasde deeƴre; ina heen ɗanninyankooɓe e nder keewal kono e nder leyɗeele Afrik o yiyiraa ko jaalal diine Islaam waraama e jihaadi. Rajooji keewɗi e nder Senegaal ndawri ko jaŋngude Alkuraan ñande maayde makko haalaa. Won heen nih yahɓe haa mbiyi caggal Geno e nulaaɗo makko hono Muhammadu (yoo yurmeende won e makko), ko Ben Laden ɓuri daranaade diine Islaam. Kaan haala lollii ɗee balɗe e nder rajooji Senegaal kañum e Sudaan. E nder Amerik, tooke diine Islaam ngustiima seeɗa. Ina teskaa ƴergol ɓerɗe ina ustii kono haa hannde diine oo ina hula. Fedde juulɓe Amerik CAIR hollitii weltaare mum e maayde Ben Laden kadi Barak Obama teeŋtinii hare hakkunde seɓɓitɓe e laamu Amerik roondaaki diine oo etee Osama wonaa diiniyanke sabu o warii hay juulɓe.
Laamu Amerik haalii haala yaltin’de nate ɓanndu Ben Laden kono ɓe kollirii kul-huli wota nate ɗee ngiirtude pooye fitina sabu majje yurminaade e haaɓnaade. E nder heen galle laamorɗo Washington sifiima won’de heen natal gootal ina hollira hoore ŋalɓitiinde haa feññini ngaandi Osama Ben Laden. Washington ina yiɗi moomtude sikkitaare kono kadi eɓe kuli wota nate ɗee ngiirtu ɓerɗe juulɓe wolla nih wota alqaeda huutoro ɗe e waɗde moɓole kese. Galle laamorɗo oo noon haa hannde hollitii woni ko e ɓetde e yuurnaade hol e ɗeen nate baawɗe yaltineede kono kadi ɓe teeŋtinii haa jooni nate jaltuɗe ɗee fof ko nate ɗe woɗɓe peewni kono kamɓe hay gootal ɓe njaltinaani tawo. Dawrugol e nder warngo Osama Lannda republicain en waɗi heen ko ko’e tati: won heen ina ndeƴƴi, mbayi ko no mugaaɓe nih gila ndeen; won heen ina kersi kono ndokkii Obama nasuru woolde; won heen kadi mbiyi ko golle Georges Bush ngoni e maale yoɓde. Democrat en njiyri ɗum ko malu sabu jooni alaa fof ko Republician en njoganii Obama e cokke e nder suɓngooji garooji. Obama e hoore mum ina faami doole garduɗe e maayde Osama sabu o mo faami so tawii no galle janaaɗo oo wonaa no galle Ben Laden wolla tan ɓe tawaani mo ɗoon wolla nih ɓe ndonkuno yettaade mo, ko kasaara mawɗo wonant-noo laamu makko haa ko o waawataa hankadi ɓaaɓtude hunuko makko ngam sontaade republicain en so tawii ɓeen mbiyii o waawataa reen’de leydi ndi e juuɗe bonɓe. Ko laamu makko tigi o waɗnoo e ñorgo ñande henndu dawi. Binndol Umaar Tokosel Bah, Lewlewal Group Networks Washington, www.mbiimi.com Lewlewal Group Networks ina yetta yillotooɓe mbiimi.com. Miijooji mon e binndanɗe ɗe ina walla min wuurtude golle e coklaandi renndo ngoo. Tiiɗnoɗen e hokkude miijooji men e dow needi, hakkilantaagal e muñal jahdungal e yiɗde ɓamtude golle men.
Comments (9)
Joomla components by Compojoom
|
LGN
Ko e nder ngaal pellondiral goomu ɗiɗmo oo kañum woni e naatde e nder cuuɗi ɗii ina yiiloo wonɓe e nder galle oo. Kooninkooɓe ɓee ngadii ko yottaade sukaaɓe galle o. Nde ɓe kommbi ɓeen e nder suudu wooturu, ko ndeen ɓe njokkii e faade dow. Nde ɓe naati e nder suudu Ben Laden, ko ndeen joom suudu Ben Laden hawjini ɓe (o giddani ɓe), ɓe pelli mo e koyngal o yani. Warngo Osama noon haa jooni ina waɗi heen ko laaɓaani no yahri kono e haala maɓɓe ɓe mbiyii Osama haɓtiima kono kadi o tawraaka fetel etee ɓe memondiraani e makko. E haala heewɓe ka CIA jaɓaani yeddude wolla gooŋɗin’de, kooninkooɓe NST3 kaaldi e makko ko ɗemngal ngal o nanaani wolla nih tawa juuɗe makko njiytinaaki e oon sahaa saka ɓe ngannda alaa ko o mofi. Nde tawnoo e nder hakkillaaji maɓɓe, ɓe mbiyaa ko maa Osama haɓto, ɓe padaani haa o dilla nih tawii ɓe pellii. Won wiyɓe kooninkooɓe ɓe ngardaani nanngude, ɓe ngarnoo tan ko warde mo hay so tawii kalfinaaɗo kablol laamorde Washington yeddii ɗum e saakto mum kabaruuji.
er galle laamorɗo (natal ngal).
Nate maayde Osama Ben Laden
Mbido sikki on mbeltiima e ndee winndannde Ko nii Lewlewal yidi wadde tawi kala ko woode yuurnee yuurnitee nde fuddee saakteede. Jooni kala laabi on njahraama Umar bah jahraama