Lewlewal Group Networks (LGN) ||| kabaruuji Fuuta e Winndere |||
| Lammba e Duungel: Ndaw ɓile, ndaw boke, ndaw latti... |
Oo kikiiɗe aset e alet waɗii finnde haaleteende duuɓi keewɗi; wonaa geew tuŋngaaɗo hakkunde Hammadi Aali e Usu Bah, wonaa ɓilal Ablaay Muudo sokki Boo Tokosel; wonaa cowtiiji Muusaa Alfaa wonaa leewe Garɗo ko Kootoowo; wonaa sobo bojo mbiryon leewii caggal lammba wonaa ñaaƴo dokollaaji jokolɓe e yontaaɓe Duungel. Hay huunde ŋakkaani! Aset oo ruukii, sabu punndi ƴerdii e bawɗi e nder dingiral ɗoon ɗo Ablaay Muudo Bah fooɓnii Boo Tokosel to Gede e leydi. Sippiro hakkude Hammadi Aali Sall e Usu Bah waɗii soobo yoobo sabu alaa fof e ɓile e pooɓne ɗe njiyaaka ɗoon kono Hammadi waɗtindii ko jooɗtaade e Usu Bah. Iboo Sih waɗiino yaakaar no feewi e nder geew oo kono Muusaa Alfaa Njaay yaraani kedde; Ko Muusaa liɓi caggal bokal muusngal.
let oo noon waɗii dille no feewi, sippiro hakkunde Baylaa e Garɗo ko Kootoowo. Garɗo ina tiiɗi haa Fuuta fof nani ɗum. E nder 262 geewuuji ɗi o hoŋkanaa, o liɓii heen 170, o hookdaama heen 60 ɗoon ɗo o liɓaa tan laabi 32. Garɗo noon yahrata hannde ko e naange e hoore mum, duuɓi 33 e kilooji 95, ndeke sagata timmuɗi. Baylaa Maar kañum ne wonaa mbir lacciri. E duuɓi makko 32, ɗoon ɗo o jogii 69 kiloo, o liɓii laabi 260. E nder nguurndam makko, o liɓaa tan ko laabi 10 ɗoon ɗo o sippiraa laabi 280. O dañii kooki 10. E ngoo sippiro Duungel noon, ko Baylaa forli Garɗo caggal yirloo banngoo e corki keewɗi. Alaa baawnooɗo yananeede ko kaari wolla kaari liɓata nde tawnoo ko seeɗa haɗi kooki waɗde. Sippiro ngoo waɗii faayiida, ganni Fuuta irrtaama no feewi e Duungel ngam tan wallude mahtaade duɗal jaŋngirgal Duungel. E ciftor, lammba kaa waɗaa ko e teddungal jaagorɗo . Lammba kaa waɗaa ko e les araaraay Hammadi Wuuri Gay. Hammadi noon dañiino ñalɗi maantiniiɗi e lammba. Ko ɓuri heen teskin’de ko hakkunde makko e biyeeteeɗo Erkiil Sih jeyaaɗo Giray. Ko e 1965 to dingiral Madiina Kunnda e nder leegal Faas Ndakaaru nde o nawi araa-raay lammba haa o woppi hay gooto heɓtaani ɗum e makko. O woppiino lammba fotde duuɓi ɗiɗi. Artirnoo mo heen ko nde Foydu Ñaŋ feeñIi haa liɓii fof haa roŋkii dañde mo o sippiri. Nde lammba fuɗi galaaɗi e nder Ndakaaru tawii alaa ndeen ko renndinta yimɓe ko wonaa kiirɗeele jime e lammbaaji, Sukeyni Soh ganndaaɗo jeyaaɗo Maatam ariino Ndakaaru tawii lammba ina waɗnoo ɗoon e 1971; o eewnii kala mo suusi sippirde e Foydu Ñaŋ, o mo yeena ɗum kaaɗtudi. Juuɗe njiilaa ndonkaa, ko Hammadu Wuuri immii darii wiyi :”jawdi liɓataa ko mbiryaagal liɓata, maa mi liɓmo tawa wonaa njeenaari”. Ngoon sippiro hakkunde maɓɓe waɗoynoo ko Maatam etee o liɓ Erkiil ñande mum tigi. Hammadi dañiini innde mawnde haa arti noon e Muritani to o waɗtunoo liwaaneede laaɗe. E nder 1968, geew waɗiino hakkunde makko e Haamiidu Kanel. Ñande mum, Nuwaasoot fof dillii. Nde ñalngu nguu naŋnga, o mo woni suwoyraat, Haamiidu ari ñande lammba kaa foti fiyde o roŋki dañde laana ndiwoowa ummoraade suwoyraat fayde nuwaasoot. Tawii yeeɓooɓe taƴii biyyeeji haa naatii etee kaŋko Hammadi dañaani laana. Ñande mum ɓerɗe mettii, goddi colii haa joom en lammba kadi luwani Hammadi elikopteer yoo addu Hammadi sabu tawii goddi mawnii. Ko nih woni Hammadi ari janngo mum heen kono tawii Haamiidu Kanel taƴii biyyee faati Ndakaaru. Ngoon sippiro kisa waɗaani kono ina ndaartee haa hannde. O yontidaa ko e Muusaa Mbaroodi mo o sippiri mum laabi 11 etee fof ko kooti ɓe mbaɗdi. Binndol Abu Gay, nulaaɗo dariiɗo Lewlewal Group Networks (www.mbiimi.com) to Duungel Lewlewal Group Networks ina yetta yillotooɓe mbiimi.com. Miijooji mon e binndanɗe ɗe ina walla min wuurtude golle e coklaandi renndo ngoo. Tiiɗnoɗen e hokkude miijooji men e dow needi, hakkilantaagal e muñal jahdungal e yiɗde ɓamtude golle men. |
LGN
