Lewlewal Group Networks (LGN) ||| kabaruuji Fuuta e Winndere |||
| Wiɗto Almuudo Ngay : worɓe fuutankooɓe Amerik njuutataa balɗe; Hol ko saabi ? |
| Kabaruuji | Doge & wiɗtooji |
Ngam loppude ndee rogere haa nde ɗigga cer tawa jeddi ngalaa, Ngay wiɗtii : jaraani ko e ɗen lima worɓe fuutankooɓe maayooɓe e Amerik hitaande fof. Ina heewi wiyeede wari ɓe ko : diabete, cancer, accident, ekn.... Juumre tigi. Ko mette Aram Njaay ɓolde wari ɗum en ! Fof ko maayde peral ; etee heewɓe ko resaaɓe (aahaa resaaɓe) ; hol ko saabi ko worɓe resaaɓe tan maayata e Amerik? Ngay wiɗtii haa yiiti sabaabu baɗɗo haa fuutankooɓe worɓe ina maaya law e Amerik (nofru am nanaani koy !) 1- Rewɓe Amerik ko nakawal duɓɓe. Ko seefuuji desɗi worɓe mum en. Aaahaa!!!! To bannge dañal: ko maa ko, ko ko maɓɓe; ko mon koo, ko ko maɓɓe; ko maɓɓe koo, ko ko maɓɓe! Hol ko ɗuum firti? Gorko ko masiŋ demoowo, weeta iirtude ɓakkere, ñallinee e naange; hiira remde, wallinee e karawal... alaa a jaaraama saka a juuraama. Worɓe heewɓe warata ɗum e Amerik ko mette e nimsa (ndogi baasal fuuta, njani e maccungaagu amerik e kalfaandi galle mum en). To fuuta joom mum ko baasɗo kono laamiiɗo galle mum wonnoo. To Amerik joom mum wontii maccuɗo golle jemma e ñalawma , jahduɗe e kaliifaandu fendere joom suudu (ndo joom galle) mum. A ɗa golla kono a hebbintaa! Heewata ko ko waɗi ndalla. Hol no Aram Njaay hebbinirtee? Ko ɗeen mette ndewi wayɓe no nganndumi-ndeƴƴumi en haa eɓena njogori wartaade. Wartaade? Eey, yoga e maayooɓe e Amerik ko wartiiɓe sabu joom mum anndat kañum ko ko gayni (feere ɓoccitorde alanaa ɗum), kono joom mum jebbiloo huccitini mette mum fof e roondaade kartoŋaaji ɓurɗi teddude mbela ina maaya tan gootol fooftoo, sabu wiyaama ko laakara boni koo fof kam, gooto fof ko ngel mum. Hannde mawɓe jalluɓe e kanhanɓe ɓee fof, nattii jogaade cukuli: nakawal duɓɓe moƴƴaani e hoore mawɗo! 2- Dewgal meere: Ko mbiiɗaa ko? Aahaa!!! Meere meƴƴelde, hanki woodnoo ko gorko jogiiɗo debbo mum jogogal meere meƴƴelde haa rewɓe peŋti jimol mbiyi: “njogoram ɓolam ina muusa reedu”. Jooni noon hol no worɓe mbiyata? Debbo Amerik jogii ko fendere njamndi: ko kañum adotoo dawde, sakkitii jippaade. Nde rotere mum wiyi e mbalndi tut fof, tawata ko galol mum wiyi :” anndi dey miɗo moolii Alla, janngo ko mi dawoowo.” Jooni kam maa a taw worɓe kañum en ne ina poti feŋtude jimol, mbiya: “yoo bone Amerik wooran, yaa barke nabiyyu.” Aahaa! Rewɓe Amerik ko seefuuji: ko kamɓe tigi ndesi worɓe mum en. Mate a yiyaani hay Obama no Michele soggirta mo e riñooji? Jaraa boom oon ko persidaa amen, daro mi reenoo gila mi naamnaaka laisser-passez sabu hay kaayit suukara mi fiɓaani saka passport. 3- Addu camera pilmaami: e nder teemedere fof, heen 99 e feccere ina keppa ko kew waɗata tawa ɓe ñaantorii ngaluyal gorkel maɓɓe fagginoo fof, ɓe ñaaƴira ko Hilary Clinton, ɓe cuɗoo kaŋŋe ñamaale (karte credit) sabu maɓɓe yananeede won pilmoowo vidooji (nawa fuuta, nawa new york, nawa Fanay Jeeri e Waalo, nawa Giray, nawa Jowol Rewo e Worgo). Hah kayyartu maa yontaaɓe Amerik, yoo bone Aram Njaay waram!!!! Alaa fof ko jaraani e mon! Worɓe wayɓe no Almudel Ngay en fof tawetee ko e gorol gadanol sabu alaa ko ndañata galleeji mum en so wonaa karaali jeewal mumen. Anndi debbo so jogiima liggaaji ɗiɗi, karaali mum mbayi kono yahdu kori-kippiti-kore nih. Hamme wari tan ko sagata ɗanniyanke mo alaa camera. Woyyoo laree, ndeke ko ɗuum addi haa worɓe fuutankooɓe jooni ina tewoo camera sabu kala nde joom mum yiyi camera, ɓernde mum hootata ko e jeewo mum mo ñaantotaako, moosataa, jam mum heɓetaake so wonaa e yeeso cameraaji kewuuji. Car, yoo bone camera waram!!! 4- Ndefu? A murtii no Saddaam murtirnoo haa wiyi ina dubba Georges Bush peɗeeli e gite. So a jaɓii giƴam, ɗoo ko Amriikiyaa, worɓe e rewɓe fof ndefat, mbammbat, laɓɓinat sukaaɓe. Potal golle, potal galle, potal dote e daŋaale. Woni ko wonaa potal tan ko jayba maa e ɓalel maa: ɗum kam yoo Alla wonane. Aahaa, so a ɗa malaa, wota daande ma nanete, wota filñito e galle aan baaba galle (ndo baaba deppaas tan) so wonaa ɗuum noddane-ɗaa polis ɓe kaɓɓumaa maa ɓiicaa ɓe njollumaa e niɓɓuru, jam ñalla waala. So tawii ko jam njiiloto-ɗaa, yoo McDonald e Burger King wonane laawol wurooji. Car, Amerik! Yoo Alla danndam bone laamu Aram Njaay en! Ko ɗee geɗe 4 ngaddani worɓe fuutankooɓe maayde law e Amerik: baasal, njoogu, hamme e heege. Ko kañnje ngaddata ko tuubakooɓe mbiyata: fatigue, stress, cancer, depression e diabete ekn.... Kala gorko fuutanke mo yiɗaa maayde law, naywude law, wolla haangeede coɓɗi, yoo woor Amerik. Wonɓe Amerik ɓee ko aan’duɓe e koe mum en etee eɓe kaani waɗde fedde fuutankooɓe worɓe Amerik (Fuu-Wor-Amerik), ɓe njaha jamaaji e jumaaji, ɓe nduwoo: “Yoo Alla suur min bone nakawal duɓɓe yaa barke Geno” laabi 100 “Yoo bone Amerik woor min yaa barke nabiyyu” laabi 100 “Yoo bone camera woor min yaa barke annabi” laabi 100 “Yoo bone McDonald e Burger King woor min yaa barke salaatel faatiha” laabi 100 Alla ko moƴƴo, waasataa o faaboo fuutankooɓe worɓe Amerik e musiiba laamu Aram Njaay en e geɗe mum en. So o leelii ɗo o jaabaaki, eɓe kaani kamɓe fof suutaade, ɓe koota fuuta haa nde rewɓe fuutankooɓe Amerik ngari tefde ɓe fof, ndeen maa taw maa wood ko haalaa ko wonaa: “hol gonɗo baaba galle?” Binndol Almuudo Ngay, alaa teew, alaa ƴiiƴam; lappotaako, woppotaako. Lewlewal Group Networks defaaki baɗe Ngay sabu ko o janfante mo kesi makko kaɗi kiiɗɗi makko haaleede. Mo o tooñi fof yoo yoftano hoore mum. Tags: mum amerik worɓe fof ɓe maa fuutankooɓe ngay ina haa bone galle joom sabu yoo alaa maɓɓe camera alla njaay Lewlewal Group Networks ina yetta yillotooɓe mbiimi.com. Miijooji mon e binndanɗe ɗe ina walla min wuurtude golle e coklaandi renndo ngoo. Tiiɗnoɗen e hokkude miijooji men e dow needi, hakkilantaagal e muñal jahdungal e yiɗde ɓamtude golle men.
Comments (20)
Joomla components by Compojoom
|
LGN
ha ha ha ka ka ka ka
biyeteedh two job o noon